Kirjaudu

Mediapeliä

28.9.2009 10.58 | Kristian Parviainen | Yleinen

Median valta näyttää vahvistuneen poliittisen elämän muokkaamisessa. Media pystyy niin halutessaan nostamaan kenet tahansa eduskuntaan tai Europarlamenttiin. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää isä Mitroa, jonka vaalityötä kaikki mediat tekivät hartiavoimin. Nyt media on päättänyt kokeilla kuinka erottaminen onnistuu samalla metodilla. Jokainen media työntää pääministeri Vanhasta nurkaan, josta hänelle tarjotaan vain yhtä väylää ulos.

Paavo Väyrynen taisi olla ensimmäinen, joka totesi mediapelin ratkaiseen vaalituloksen. Hänelle naurahdettiin ja häntä pidettiin vain huonona hävijänä. Nyt kuitenkin politiikon on taiteiltava median miellyttämiseksi pärjätäkseen tehtävässään, eikä poliitikan kärkipaikoille ole asiaa ilman median luomaa nostetta. Suurien puolueiden puheenjohtajisto on mediankritiikkiä saannut tuta, kun taasen esimerkiksi Soini, Räsänen ja Arhinmäki ovat saaneet paistatella auringonpaisteessa. Varmasti poliitikkojen omatkin teot ja puheet vaikuttavat siihen kohteluun, joka media heille myöhemmin tarjoilee.

Tänä päivänä media voi nostaa politiikan kärkipaikalle vaikka Matti Meikäläisen ja ihan helposti, mutta erottaminen näyttää vielä vaativan enemmän työtä, mutta jos mediaväki on niin päättänyt, ei pääministerillä  enää taida olla montaa viikkoa jäljellä?

Negatiivisuuden rönsy kuihtukoon

27.9.2009 8.54 | Kristian Parviainen | Yleinen, Koulut

Olen toiminut, kuten diplomaatti tai poliitikko viimepäivinä. Kuunnellut, keskustellut, nyökytellyt joka suuntaan. En jatka sitä enää. Omalta osaltani olen tullut kohtaan, jossa on valittava tie.

Minä seison 100% Aleksis Kiven koulun henkilökunnan tukena tästä päivästä lähtien.

Aleksis Kiven kouluun on kasvanut negatiivisuuden rönsy ja minä haluan olla henkilökunnan tukena kuihduttamassa sitä rönsyä. Toivon, että te hiljaiset vanhemmat, päättäjät, oppilaat, vanhempainyhdistys ja muu Siuntiolainen väki tulette mukaan kehittämään koulustamme positiivisen yhteisön.

Poikani sanoi, että AKK on sata kertaa parempi koulu, kuin entinen Kirkkonummella…ja minä uskon häntä. Eräänä aamuna aamiaspöydässä riideltiin, kun ”toi sanoi, että sen ope on maailman paras, vaikka mun ope on maailman paras”…. minä uskon heitä   (ehkä toisella kuitenkin on vain maailman toiseksi paras ope :) )

Te koulun henkilökunta, Carl-Johan, Jakke, Kati, Teemu, Erkki, Samuli, Markus, Anne-Mari, Pirkka, Riitta,Juha, Päivi, Mirva, Andrea, Kai, Frank, Tiia, Marika…ketä teitä nyt onkaan… niin opettajat, rehtorit, siivoojat, vahtimestarit, keittiönväki, avustajat, terveydenhoitaja, psykologi jne. Te olette tarponeet eteenpäin ja tehneet parhaanne meidän kaikkien lasten puolesta. Kiitos teille kaikille siitä ja meidän vuoromme osoittaa tukemme teille.

Pelkkä negatiivisuuden ruokkiminen ei kehitä kouluamme, se tarvitsee yhteistyötä, kannustusta ja tukea.

Aleksis Kiven koulussa on ollut murheita ja siellä on tehty virheitä. Koulussamme tulee olemaan murheita ja siellä tullaan tekemään virheitä myös tulevaisuudessa, ihan niinkuin jokaisessa suomalaisessa koulussa..ihan niinkuin jokaisessa suomalaisessa työpaikassa tai kodissa. Jokainen tekee virheitä ja niistä on opittava. Koulunhenkilökunta on joukko ihmisiä, joilla on omat hyvät puolensa ja omat pienet paheensa, ihan niinkuin meillä muillakin.

Meillä on upea koulu ja upea henkilökunta ja tukemalla sitä positiivisilla kanssakäymisellä teemme siitä aina vaan upeamman.

Kääntyköön Aleksis Kivi haudassaan, minä uskon, että Siuntiolaisten yhteistyökyvyttömyyden aika on ohi.

Minä olen ylpeä meidän Aleksis Kiven koulusta ja Aleksis Kivi olisi siitä varmasti ylpeä myös.

 

ps. Tämän blogin demokraattisesti valittuna diktaatorina tulen poikkeuksellisesti deletoimaan kaiken negatiivisluonteisen palautteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdolliset kommentit menevät tarkastusjonoon odottamaan ja ilmaantuvat (jos ovat asiallisia ja positiivisia) myöhemmin näkyviin. Nyt on positiivisuuden vuoro!

Vähemmän KiVa ilta

25.9.2009 17.54 | Kristian Parviainen | Yleinen, Koulut

Olen ollut mukavissa, tylsissä ja tavallisissa vanhempainkokouksissa, mutten koskaan aiemmin sellaisessa, jollaiseksi muutama isä päätti muuttaa  vanhempainillan kulun. Ilta jossa oli tarkoitus esitellä kiusaamisen vähentämisohjelman KiVa, muuttui inhottavaksi tapahtumaksi. Olkoon se Siuntion viimeinen vähemmän KiVa vanhempainilta.

Ilta jossa oli tarkoitus esitellä uudet menetelmät jolla saadaan ongelmia vähenemään, ei voi olla tilaisuus jossa huudetaan, haukutaan ja käydään opettajan kimppuun fyysisesti, kuten keskiviikkona tapahtui.

Eikä ihan ensimmäiseksi tullut mieleen, että koulun vanhempainillassa pääsisi toimimaan järjestysmiehenä… toivottavasti se oli viimeinen kerta.

 Uskooko riidan haastajat saavuttaneensa illassa jotain, joka parantaisi koulun yhteishenkeä. Toivooko riidan haastajat, että kunta käyttää verorahoja vartioiden palkkaamiseen, joka ikiseen vanhempainiltaan?  Keskiviikkoinen oli myös vakava henkilökunnan työturvallisuutta kohtaan tehty hyökkäys ja se hyökkäys tehtiin paikassa, jota ihmiset ovat pitäneet sivistyksen ja oppimisen kehtona.

Minä uskon, että keskiviikon tapahtumissa oli muutoksen siemen… vaikka se tuntuukin varmasti oudolta. Tästä hetkestä eteenpäin minä arvostan koulunhenkilökuntaa entistä enemmän ja toivon… ei vaan vaadin, että vanhempainyhdistys tulee uudistamaan toimintatapansa heti. Vanhempainyhdistyksessa ei tule tulevaisuudessa olla yhtään katkeraa ja menneisyyden vangiksi joutunutta vanhempaa. Myös opettajien tulee kyetä unohtamaan kaikki vanhat ongelmat. Yhteistyön on suunnatava eteenpäin, historiaa ei voi muuttaa mieleisekseen. Nyt on aika uudistua , yhteistyö koulun, kodin, oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun henkilökunnan välillä tulee suunnata positiiviiseen tulevaisuuteen.

Hyvät isät, jotka herätitte minut KiVa illassa huutamalla, haukkumalla ja väkivaltaisella käytöksellä, on aika myös teidän unohtaa vanhat ongelmat ja aloittaa virheen jälkeinen rakennustyö.

Vanhojen virheiden ja vääryyksien korjaamiseksi on yhteiskunta luonnut omat toimintatapansa ja oikeusjärjestelmänsä ja se koskee myös Siuntiolaisia. Aleksis Kivi kirjoitti jo aikanaan, että Siuntiolaiset ovat yhteistyökyvyttömiä ja umpimielisiä, nyt p***ele muutetaan tuo vanha Aleksiksen taika!

AKK on hyvä koulu ja tehdään siitä entistä parempi yhdessä. Ongelmat käsitellään niinkuin ne kuluu sivistysvaltiossa käsitellä, koulukiusaamista ei poisteta väkivallalla ja huutamalla, se poistetaan yhteistyöllä, positiivisuudella ja ystävyydellä.

Nyt on kaikkien aika oppia virheistä.

Rahaa ja kouluretkiä

22.9.2009 17.34 | Kristian Parviainen | Yleinen, Koulut

”Koulun opintokäyntejä ja –retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen.”

Näin sanovat opetusministeriön ohjeet ja näin tulisi toimia, mutta käytännössä on monta mutkaa. Yleensä ongelmat alkavat vanhempainillassa, jossa joku vanhemmista ottaa leirikoulun tai luokkaretken esille ja saa yleensä kannatusta. Seuraavaksi mietitään varainkeruu vaihtoehtoa, jolloin joku toteaa, että mitään ei kyllä aleta myymään, eikä lapsia laiteta kiertämään ovelta ovelle, vaan jokainen maksakoon itse lapsensa kulut ja on muutakin tekemistä, kuin hoitaa myyjäisiä.

Hassua sinänsä, että näinä vuosina, jokaikinen kerta seuraavan lauseen esittäjänä on ollut nainen: ” Ei kenenkään elämä voi olla kiinni 50 eurosta” (tai mikä nyt sitten onkaan rahamäärä) ja jos joku onneton uskaltaa kritisoida rahamäärän suuruutta, niin eiköhän joukosta löydy vanhempi, jonka mielestä leirikoulusta tai retkeltä voi jäädä pois, jollei ole varaa maksaa summaa.

Tässä ja tästä asiasta täytyy antaa myös opettajille kritiikkiä, enpä ole vielä tavannut opettajaa, joka olisi omatoimisesti saanut tässä vaiheessa suutansa auki. Jos ja kun opettaja lähtee retkelle tai leirille tekemään palkkatyötään, niin sinne lähtee ihan jokainen opppilaskin, olipa maksanut tai ei.

Henkilökohtaisesti tästä piti vääntää kättä Siuntioon muutettuamme oikein tosissaan. Ensin maksettiin Kirkkonummella asuessa luokan tilille retkirahoja, joita ei saanut kirveelläkään pois luokan tililtä pois muuttaessa ja Siuntioon muuttaessa olisi pitänyt maksaa kolmen vuoden ajalta takautuvasti leirikoulurahat, jotka muut olivat jo maksaneet edellisinä vuosina…50€ joka syyskaudelta ja 50€ joka kevätkaudelta. Vanhempien hyvätarkoittavat toimet alkoivat syljettää aika reilusti siinä vaiheessa. Syljetys vaihtui aika nopeasti vihaksi, kun opettaja lähetti kaikille vanhemmille pian tilannekatsauksen, kuka oli maksanut ja miten paljon. Siinä sitten väännettiin opettajan, rehtorin ja opetushallinnon asiantuntijoiden kanssa.. seurauksena itkua ja anteeksipyyntöjä.

ja taas on aika kerätä rahaa, alkaako sama rumba uudestaan? Sähköpostissa tuli viesti, että yhden lapsen vanhempainkokouksessa päätettiin ehdotettaa könttäsumman maksamista retkeä varten ja toisessa sähköpostissa toivottiin 25€ syyskaudelta ja 25€ kevätkaudelta… kaippa vielä kolmaskin tenava saa oman rahankerjuu postinsa?

Töistä pukkaa lomautusta ja samalla täytyy taas ruveta tappelemaan sitä vastaan, että ”ei kenenkään elämä voi olla kiinni rahasta”???

Oliko ilmainen koulunkäyti vain myyntimiesten kaunista puhetta?

 

Länsi-Uudenmaan avainkunta

Lohjan, Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntaliitosselvityksiä odotellessa voidaan pohtia mahdollisen liitoksen vaikutuksia läntisellä Uudellamaalla.

Alkumetreistä lähtien on ollut selvää, ettei isot Lohja ja Kirkkonummi pohdi yhdistymistä (joka tosin olisi järkevää), vaan kyseessä on liitos, jossa kaksi pienempää, Siuntio ja Inkoo, liittyisivät jompaankumpaan isommista kunnista.

Inkoolaisten vaakakupissa vaikuttaa olevan yhtenä suurena painoarvona kielikysymys, joten mieluisampana suuntana olisi Kirkkonummi, jossa ruotsinkielisten osuus on selkeästi suurempi, kuin Lohjalla. (ruots.kiel. osuudet: K:nuumi 18,5, Lohja 4,2, Inkoo 57 ja Siuntio n.35%). Myös pendelöintisuunta tukee Inkoon kiinnostusta Kirkkonummen suuntaan. Inkoon ongelmaksi koituu kuitenkin se, että Siuntio loikoilee sen ja Kirkkonummen välissä, eikä yhtenäistä maarajaa ole, tosin yhtenäinen meriraja löytyy, mutta se tuskin riittää kuntaliitokseen. Siuntio toimii avainasemassa niin Inkoon kannalta ,kuin myös läntisen Uudenmaan herruuden kannalta.

Lohja ja Kirkkonummi ovat molemmat noin 36 000 asukkaan paikkakuntia ja naapuri kunnat nappaamalla siipiensä suojaan niistä toinen nappaisi selkeästi alueen suurimman tittelin, niin asukasluvultaan , kuin maa-alueeltaan ja arvovallaltaan. Tämä takaisi paremman markkina-arvon tulevaisuudessa, niin valtion , kuin yritysten silmissä. Kehitysmahdollisuuksien kannalta molemmille olisi varsin järkevää napata Siuntio ja Inkoo itselleen. Kauempana tulevaisuudessa nähtäneen ainoastaan 2-3 kuntaa läntisellä Uudellamaalla.

Tällä hetkellä näyttäisi, että Kirkkonummelaisten päättäjien on vaikeampi perustella kuntalaisilleen velkaisten naapurien ”kiviriipaksi” ottaminen. Lohjalla asenne näyttäisi olevan toinen. Silmissä siintää meri, satama ja ennenkaikkea alueen valta-asema, kun taas Kirkkonummella osa päätttäjistä ja kuntalaisista hamuaa osaksi pääkaupungin metropolia.

Entäpä Siuntio, mikä olisi paras vaihtoehto? Liitos Kirkkonummen vai liitos Lohjan kanssa, vaiko kenties Pro-Siuntion ajama unelma itsenäisestä Siuntiosta?

Velkataakka kasvaa ja veroprosentin nostolla voitaisiin pitää nykyinen palvelutaso, sekä itsenäisyys, muita konsteja ei liene Pro-Siuntion vetäjilläkään? Taloutta on yritetty tasapainottaa, niin vanhojen, kuin uusien päättäjien toimesta ja suunta on ollut sama. Haaveet pienistä puroista tulevista säästöistä ovat kuihtuneet, kun suurempi virta vie taloutta kohti meren ulapoita.

Liitosta Kirkkonummen kanssa tukevat hyvät liikenneyhteydet, työmatkaliikenteen suuntautuminen ja kielikulttuurinen yhteys. Liitosta Lohjaan tukee erittäin hyvät terveydenhuoltopalvelut (sairaala) ja valmis yhteistyö siinä (Lost), sekä yhteistyö koulutuspalveluissa. Lohjan päättäjien positiivisempi suhtautuminen kuntaliitoksiin antaa sille ennakkosuosikin aseman, jota lisää sen aktiivinen työntekijöiden ruotsinkielen koulutus. Lohja näyttäisi olevan aidosti kiinnostunut ottamaan itselleen johtavan aseman läntisen-Uudenmaan kehityksessä.

Päiväkodit, koulut, terveyskeskus ja kirjasto…siinä palvelut jotka ovat Siuntiolaisille elintärkeitä ja ne tulee turvata oli tulevaisuus mikä tahansa. Itsenäisyyttä ajava Pro-Siuntio on julistanut, että kuntaliitos koituisi todennäköisesti kirjaston ja terveysaseman kohtaloksi, sekä liitoksen romuttavan Siuntion lähidemokratian.

Tosiasia on , että kuntaliitosneuvotteluissa ja lopullisissa sopimuksissa nämä palvelut voidaan turvata määräajaksi ja toisaalta Siuntion asemanseudun palvelurakenteen alasajo näiltä osin olisi järjetöntä, kun katsotaan alueen kehittymistä nykyisellään ja sen lähivuosien kaavoitettujen alueiden rakentamismäärien suhteen. Vuoteeen 2035 mennessä on aseman seudun asukasluku arvioiden mukaan nykyisestä lisääntynyt yli 4000 asukkaalla. Olisi lyhytnäköistä politiikkaa ajaa kasvukeskuksen palvelut alas, no nythän Siuntiossa yritettäänkin koko ajan sinnitellä vuosi eteenpäin.

Mitä taasen tulee lähidemokratian katoamiseen, niin se on osittain totta ja toisaalta terve piirre. Ei liene mikään salaisuus, että pienessä kunnassa toimii jonkinlainen ”hyväveli” järjestelmä, joka toki työllistää kunnan omia asukkaita. Osana suurempaa kokonaisuutta, tuskin nähtäisiin valtuutettujen, lautakunnanjäsenten tai näiden sukulaisten voittavan tarjouskilpailuja. Uudessa kunnassa toimisi 4-6kpl nykyisen Siuntion alueella asuvaa valtuutettua, joka on ihan riittävä määrä Siuntion kokoiselle alueelle. Toki on hyvä, että kuntalaiset tuntevat läheisesti oman valtuutettunsa, mutta sen hinta ei saa olla niin kova, kuin Siuntiossa nyt maksetaan.

Kuntalaisten vaakakuopissa painavat loppupelissä lähidemokratiaa enemmän nämä tosiasiat:

Veroprosentti:Siuntio: 20,5% Lohja 19.00% ja Kirkkonummi 18,25%

Kiinteistövero: Siuntio: yleinen 0,80%, vak.as. 0,35% ja muut as.rak 0,95%. Kirkkonummi: 0,65%+0,22%+0,82%. Lohja 0,70%+0,30%+0,80%

Siuntion vaakunassa on taivaan portin avain, kuka sen saa?

 

ps. Siuntion kunnan kotisivuilla on veroprosentiksi mainittu 19,75%, jos joku vaikka tietäisi, että kenelle sivujen tietojen päivittiminen kuuluu, niin voitaisiin pitää vaikka  lähidemokraattinen kokous, että saataisiin vuosi sitten nostettu veroprosentti näyttämään kotisivuillakin käytäntöönotettua prosenttia (20,5%). ;)

 

backa.jpg             Oiva hetki istua alas pohtimaan tulevaisuutta. Backa, Siuntio. Kuva:Krisu

Riskipeliä vesihuollossa ja muita paikallisia mietteitä

Välillä taas kirjoittelen paikallisia asioita Siuntiosta.

Kunnanhallituksessa tuntuu kiehuvan, kun työtavoissa on epäselvyyksiä. Näissä tilanteissa puheenjohtajalla pitää olla tieto ja taito viedä kokousta asianmukaisesti. Vanhat toimintatavat on nyt ahkerasti kyseenalaistettu, niin valtuustossa kuin myös hallituksessa ja muutos on ollut sinänsä positiivinen. Vielä vanhoista tavoista esimerkiksi kokouslistaan asiakohtien lisääminen kokouksessa, on seikka josta tulee päästä eroon. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikilla on mahdollisuus tutkia ja valmistua asioista.

 

Teknisen lautakunnan kokouksessa (8.9) törmättiin Siuntion vanhaan murheeseen eli joku oli unohtanut tarkistaa kunnan vuokra-asuntojen vuokria. Aiemmin keskushallinnon vastuulla ollut vuokra-asioiden hoito siirtyi kesäkuun alussa tekniselle lautakunnalle. Kenelläkään ei ollut tarkkaa tietoa milloin näitä vuokria oli viimeksi tarkastettu, mutta kaikkien kulujen jälkeen asunnoista tulee tappioita joka kuukausi. Teknisen lautakunnan riesaksi tulikin nyt sitten tehdä ehdotus vuokrien korotuksesta 30%:lla….sillä päästäisiin niukasti plussan puolelle. Hankala päätös, mutta yksimielisesti se saatiin lautakunnasta läpi…saapa nähdä miten hallitus ja valtuusto suhtautuu asiaan.

Vesihuolto on melkoinen kriisipesä. Yhden miehen vastuulle on jätetty koko Siuntion vesihuolto ja riski korttipakan romahduksesta on suuri. Pelkästään jätevesipumppuja on 28 kappaletta, siihen puhtaanveden pumput, vesitorni, putsari, lisäaineiden lisäykset yms. Ympärivuorokauden yhden miehen hoitamana 2400 asukkaan vedet ja vielä Hyvinvointikeskuksen vedet. Pikkuisen on painetta pantu yhden miehen harteille, nyt yritetään painetta vähän helpottaa ja kunnanhallitukselle esitetään yhden miehen rekrytointia.

Osittain samasta resurssipulasta johtuu myös ongelma, joka Siuntiossa suurempi kuin muissa kunnissa eli hukkaan heitettyä vettä ja rahaa on enemmän kunnassamme. Normaalisti hälytyskellojen tulisi soida, jos pumpatusta puhtaasta vedestä katoaa 10% matkalla. Meillä Siuntiossa kadonneen veden osuus on 30%. Jätevettä taasen putkistoon tulee jostain vuotokohdasta 40% enemmän, kuin sitä pitäisi tulla. Pumput huutavat ja rahaa palaa, kokonaisuudessa tämä maksaa koko ajan noin 1100€ joka ikinen päivä! Nollaan tätä ylimääräistä kulutusta ei saada, mutta ylimääräisen veden kulutus pitäisi saada molemmilla puolilla (puhdas ja jäte) 10%:iin. Siinä kirjaimellisesti pienistä puroista saatava säästö… toki työvoimaa pitää saada lisää, että joku ehtisi edes tutkia vuotokohtia putkistoissa.

Tänään avatussa kirjastossa (vanha Nymanin kauppa) on todettu kosteusvaurioita. Tutkimus mahdollisen homeen osalta on kesken ja nyt odotellaan sisäilmatutkimusta. Asiantuntijan silmämääräisen arvionnin mukaan hometta tuskin löytyy. Täytyypä kysellä työntekijöiden tuntemuksia ja ajatuksia asiasta ja odotella niitä tutkimustuloksia.

Lopuksi vielä ilolla tervehdin 9-luokkalaisten Hannan, Annikan, Iinan ja Vilman aloitetta, jonka neitoset antoivat eteenpäin vietäväksi, ehkäpä koululla on joskus aloitteen mukainen mopokatos.

ja vielä ilouutinen: Siuntion rajalle kaavailtu lentokenttäprojekti on kuopattu vastustuksen ja huonon sijaintinsa  vuoksi.