Kirjaudu

Moderni hyökkäyspeli

Politiikan tutkijat ja median politiikan asiantuntijat ovat todenneet, kuin yhdestä suusta, että SDP muutti politiikkansa kahden kärjen systeemiin. Tutkijat ja asiantuntijat taitaavat kaivata päivitystä tietoihinsa ja miettiä modernin hyökkäyspelin saloja.

SDP vaihtoi hyökkäys taktiikkansa moderniin hyökkäyspeliin. Brasilialaisen valmentajavelho Carlos Parreiran oppien mukainen systeemi ei kaipaa perinteistä hyökkääjää, vaan perustuu siihen, että hyökkääjä (tässä tapauksessa Jutta) laskeutuu alemmas pelikentällä ja tarjoa täten keskikentän pelurille (Eero) enemmän mahdollisuuksia. Tällöin vastustajan (hallituksen joukkue) puolustus joutuu nostamaan linjaansa ylemmäs. Keskikenttä peluri Eerolle jää nyt enemmän mahdollisuuksia jakaa palloa, joko ylöspäin Jutalle tai laidoilla kirmaaville Marialle ja Pialle. Samalla avautuu myös Eerolle itselleen hiipiä  toisessa aallossa puolustuksen läpi tekemään ratkaisun.  Puolustuspelaaminen näyttää myös uusiutuvan sillä Saarisen Matti ja Tuomiojan Eki saavat tottua uuteen kaveriin puolustuspelissä, sillä Antti hipsii hiljakseen vaihtopenkin suuntaan. …Vilahtiko siellä Janin uimalasit?

futis1.jpg

Talven taikaa

31.1.2010 16.42 | Kristian Parviainen | Yleinen, Ympäristö

Tämä talvi jäänee lapsosten mieleen kultaisena muistona,jolloin talvetkin olivat talvia. Tänään oli hetki miettiä omia lapsuuden talvimuistoja, kun katselin ja odottelin ojassa olevan aura-auton nostoprojektia. Ainakin muistikuva omasta lapsuuden -70 luvulta ovat sellaisia, että talvi kuin talvi oli runsasluminen. Pakkasen purevuudesta ei ole jäänyt paljon muistikuvia, eipä sitä taidettu lapsena paljoakaan palella. Muistikuva lienee olleen ainakin siltä osin kullattu, että kun muistelee talvisia matkoja mummolaan Etelä-Ruotsiin Smålandiin, niin nekin tuntuivat olleen kovin lumisia. Tuskinpa siellä sentään jokainen talvi oli runsasluminen.

Ilmastonmuutos puheet on pantu pakkaseen odottamaan lämpöisempiä ja suotuisempia säitä. Eiköhän asiantuntijat heräile, kun ensimmäiset hellepäivät hohkaavat tai myrkytuulet mylvivät.

Joskus valokuva kertoo enemmän… Talvista maapalloa joutuu kannattelemaan tämä kaveri….

0241.JPG

 

YLE Puhe on kansallinen kulttuuriteko

27.1.2010 18.16 | Kristian Parviainen | Yleinen, Viihde

Joskus viime vuonna lempikanavan musiikkivalikoima muuttui ja vanhat juontajat uudistuivat nuorempiin, niin jäi YLE X. Mainosrahoitteisilta kanavilta tuli mainoksia ja lisää mainoksia, samat kappaleet toistuivat pitkin päivää. Radio Suomen musiikkimaku ja oma musiikkimaku kokivat täystyrmäyksen. Kanava surffailua pitkin päivää ja levyjen kuuntelua. Vahingossa löytyi kanavia plärätessä YLE Puhe kanava ja menessa oli poliittinen väittely, perään kuunnelma ja kolumni. Nyt lähes vuosi myöhemmin kanava on kehittynyt edelleen ja palvelee tiedonhaluista, kulttuurista, tieteestä ja politiikasta energiaa itseensä imevää loistavasti. YLE Puhe on kansallinen kulttuuriteko, joka jaksaa viihdyttää minua uupumatta.

Varmaankin vanhuus on iskenyt, mutta onpahan minulle sopiva kanava….eikä tule huonoa musiikkia koko päivänä.

 

Maahanmuuttopolitiikka ei tue kiintiöpakolaisuutta

Suomeen otettavia kiintiöpakolaisia on vuodesta riippuen ollut reilun 600 ja lähes 800 hengen välillä. Oma-aloitteisesti saapuvia turvapaikanhakijoiden määrä  on taasen kasvanut vuodesta toiseen ja viime vuoden tilastoissa turvapaikanhakijoiden määräksi ilmoitetaan noin 5900 henkeä. EU:n ja Suomen omakin poliittinen ilmapiiri tuntuu antaneen hiljaisen hyväksynnän ihmissalakuljettajien toiminnalle ja samalla hiljaisen hyväksynnän järjestäytyneen rikollisuuden kasvupohjalle. Näin tietysti turvapaikanhakijoiksi saadaan parhaiten koulutetut ihmiset, eli ne jotka kykenevät järjestämään matkaan vaadittavat suuret rahamäärät matkan toteuttajalle ja organisoijalle. Mitä enemmän rahaa löytyy, sitä nopeammin matka uuteen kotimaahan järjestyy . Tämä sopinee myös paremmin vastaanottomaan päättäjille, sillä lähtömaassa koulutusta löytyy usein vain niiltä, joilla on varallisuutta sitä hankkia. Lähtömaan ongelmaksi koituu puolestaan se, että koulutetuin väki eli se osa,jolla olisi mahdollisesti kyky parantaa kotimaan oloja katoaa. Toki sotatilassa olevassa maassa vallitsee kaaos, jossa koulutuksen käyttäminen yhteiskunnan hyväksi on mahdotonta.

Vaikka usein puhutaan elintasopakolaisuudesta, on varmasti parempi puhua turvallisuuspakolaisuudesta, sillä tuskin kymmeniätuhansia pakomatkaan laittanutta ihmistä voidaan pitää elintasopakolaisena, kun Suomessa odottaa kerrostalolähiössä asuminen ja usein vielä työttömyys. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että turvapaikanhakija toivoo itselleen ainoastaan turvallisuutta.

Ikävintä on, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu hankaloittaa kiintiöpakolaisten asemaa, eli niitä jotka valitaan ja haetaan pakolaisleireistä. Siellä hätä on suurin, eikä omat resurssit riitä enää muuhun, kuin hengissä pysymiseen. Kiinnostus heitä kohtaan on heikkoa ja varmasti vaa’assa painaa myös se, ettei tällä porukalla ole omia voimavaroja, koulutusta eikä varallisuutta.

Inhimillisemmässä maailmassa kiintiöpakolaisten ja oma-aloitteisten turvapaikanhakijoiden suhde olisi tasaisempi….se voisi auttaa myös rasismin kukistamisessa. Suomalaisilla on halua auttaa hädässä olevia, mutta kuinka meidän tulisi suhtautua, kun osa pakolaisuudesta rahastavista on järjestäytyneitä rikollisia?

Siuntion kokoomuksella avoimien ovien päivät

19.1.2010 0.07 | Kristian Parviainen | Yleinen

Naapuri ryhmittymä Kokoomus on erikoisessa tilanteessa, kun yhdistyksestä on eronnut viime aikoina useita henkilöitä. Ylen ruotsinkielisen uutistoimituksen mukaan jopa yli kymmenen jäsentä olisi pakannut kapsäkkinsä. Siuntion kokoomuksen puheenjohtaja Anna Paasikivi puhuu kuitenkin noin kuudesta ihmisestä ja ilmoittaa jäsenmääräksi nyt 28.  Näkyvin kokoomus vaikuttaja Janne Laakkonen, kuitenkin kertoo samassa haastattelussa, että tilalle on tullut 19 uutta jäsentä… eli 28 jäsenestä onkin uusia 19? Taitaa jonkun matematiikka taas heitellä kokoomuksen sakissa.

Näkyvin ja suurin menetys kokoomukselle on Elisa Calinin eroaminen ryhmästä, sillä Calin on kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Kunnanhallitus on menossa uusiksi ja Calinin eroaminen ryhmästä sekoittaa varmasti kokoomuksen pelikenttää pahemman kerran. Taitaisi olla aika pistää paikallinen rauhanturvaaja kehiin ja nostaa Arto Penttinen rauhoittamaan kokoomusleirin ilmipiiriä.

Yhden ryhmän poikkoileva politiikka ei ole muidenkaan ryhmien etujen mukaista, joten toivottavasti Paasikiven Anna johdattaa ryhmänsä pian turvallisesti satamaan.

Tietysti jos vain kuusi lähti ja 19 uutta tuli tilalle on Siuntion kokoomuksen rivit oikein hyvällä mallilla.

Linkki Ylen uutiseen: http://svenska.yle.fi/nyheter/…?id=177256

Sahlin ja Urpilainen ruotsinsuomalaisten asialla

13.1.2010 22.04 | Kristian Parviainen | Yleinen

Urpilaisen kiinnostus ruotsinsuomalaisten kieliasioihin ja niiden parantamiseen tulevaisuudessa oli minulle positiivinen uutinen. Jutta lupasi myös tulevaisuudessakin pitää asian esillä kohdatessaan ruotsalaisia puoluekumppaneita.  Ruotsin demarijohtaja Mona Sahlin myötäili Urpilaisen näkemystä ruotsinsuomalaisten kieliasiassa ja muistutti, että on erittäin tärkeätä, että vaaleissa suomenkieliset aktivoituisivat ja äänestäisivät esimerkiksi suomalaistaustaista ehdokasta. Huonona uutisena voidaan todeta, että näkyvin ja aktiivisin suomalaistaustainen demari, Sinikka Bohlin aikoo jättää politiikan. Sahlin lupasi kuitenkin, että vähemmistöehdokkaita on runsaasti tarjolla, joten eiköhän heistä joku liene kiinnostunut ruotsinsuomalaisten asioiden hoidosta.

Suomen kielen asema kohentuu perjantaina

30.12.2009 10.12 | Kristian Parviainen | Yleinen

Wittenbergin yliopistosta Martti Lutherin opista lähti nuorimies Mikael Agricola Tukholmaan ja kirjoitti ABC-kirjansa tai kuten se silloin kirjoitettiin Abckiria. Vuosi oli 1543 ja suomen kielen asema vahvistui Ruotsissa, vaikka suomenkielisiä jumalanpalveluksia oli pidetty Tukholmassa jo ennen Agricolan ABC-kirjan ilmestymistä useiden vuosien ajan. Heinäkuussa 2009 Ruotsissa otettiin käyttöön uusi kielilaki, jossa virallisiksi vähemmistökieliksi nostettiin saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddisch.

Perjantaina 1.1 2010 tulee voimaan uusi vähemmistölaki, joka antaa ainakin teoriassa suurelle osalla ruotsinsuomalaisia mahdollisuuden saada palveluja omalla kielellään. Suomen kielen hallintoalue kasvaa koskemaan Tukholman ja Mälarin ympäristön 18 kuntaa. Toki isot suomalaiskeskukset kuten Göteborg jäävät tämän alueen ulkopuolelle, mutta Göteborgilla (ja muilla kunnilla) on niin halutessaan mahdollisuus anoa valtiolta lupaa liityä tähän alueeseen. Ruotsinsuomalaiset järjestöt ovatkin nyt ahkerasti jättäneet aloitteita kuntien päättäjille ja vaatineet kuntia anomaan liittymislupaa hallintoalueeseen. 

Tällä hallintoalueella asuvilla on oikeus saada esimerkiksi viranomaispalveluja, päivähoitoa ja vanhusten palvelua omalla äidinkielellään. Sormia napsauttamalla ei tietysti mikään muutu, eikä kukaan kuvittele, että torstaina palveluja ei ole tarjolla ja heti perjantai aamuna voi marssia vaatimaan palvelua suomeksi.

Useimmat alueen kunnista kuitenkin uskovat, että mm. esikouluopetus pystytään järjestämään suomeksi nopeasti kaikille halukkaille, mutta samalla kuntien edustajat myöntävät, ettei heillä ole riittävää tietoa työntekijöiden kielitaidoista.

Virallisesti uusi laki kuuluu : ”kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä”

Taas vuosi mennä hujahti

Vuosi 2009 alkaa näyttämään perävalojaan ja vuoden 2010 etuvaloja myydään jo rakettien muodossa. Ensimmäinen vuosi kunnanvaltuutettuna oli opettelemista ja opettelu jatkuu myös ensi vuonna. Yllätyksenä, varoituksista huolimatta, tuli se kuinka likaista peliä kunnallispolitiikassa pelataan. Vuoden alkumetreillä sain soiton, jossa muistutettiin, että positiivinen kirjoittelu (soittajasta) edesauttaisi kunnallispolitiikan saralla ja negatiivinen kirjoittelu johtaisi käräjille. Myöhemmin tuli usealta taholta selväksi, että blogi jossa yksityishenkilönä kerron omia ajatuksiani ja näkemyksiäni asioista aiheuttaa monessa kunnallispoliitikossa närää, jopa omasta leiristä on tullut pyyntö jättää kunnanhallituksen ongelmien ruotiminen blogista pois. Toisaalta suurin osa kunnallispolitikoista ei koe blogeja ongelmana.

Vuoden merkittävin saavutus lienee päivähoidon kuntalisä, jossa poliittinen kenttä rikottiin ryhmäkuri toiveista huolimatta. Tästä varmaan jäi sitten hampaankoloon tikkuja useammalle päätöksentekijälle, jotka ovat näkyneet ja kuuluneet pitkin vuotta. Kunnanhallituksen toiminta on ollut ristiriitaista. Toisaalta hallitus on tehnyt valtavasti töitä, kokouksia on ollut paljon ja niiden kesto on ollut hitaan maratoonarin luokkaa. Opetteluksi on mennyt heilläkin, jos sitä on ollut itselläkin, mutta kunnanhallitus ei ehkä ole ihan paras paikka opettella esimerkiksi kokoustekniikkaa.

Aleksis Kiven koulu joutui melkoiseen syytösryöppyyn koulukiusaamisesta ja koulun, sen oppilaiden ja henkilökunnan puolustaminen oli muutamien kuntalaisten mielestä väärin ja aiheutti sitten myös tappouhkauksen..salaisesta numerosta soitettuna tietenkin. Ehkä on syytä pohtia, miten ikinä voisi olla mahdollista poistaa kiusaaminen koulusta, jollemme me aikuiset pysty kitkemään sitä työpaikoiltamme tai jollemme kykene arvostamaan toisten mielipiteitä. Ehkäpä tappouhkauksen soittaja sitten koki oman toimintansa hyväksyttävänä. Kouluissa ja työpaikoissa on aina murheensa ja niitä on vain yritettävä sitkeästi poistaa.

Blogista nousi metakka myös työpaikalla, kun tuli kritisoitua ay-aktiivien toimintatapoja. Nimi tuli mustaan kirjaan niin, että heilahti ja mustamaalaaminen työnantajien kätyriksi näyttää jatkuvan yhä. Hienoja salaliittoteorioita on kehitelty ja oikein paperille asti on saatettu ”kannustusviestejä”. Näiltä salaliittoteorioilta taitaa vaan joskus loppua uskottavuus tai sitten muu porukka on aika hyväuskoista uskoessaan kaikkea heille syötettyä, ilman että mistään olisi mitään todellista näyttöä.   Itselläni tippui vuosiansio n.7000€ tänä vuonna ja se on kuulemma minusta ihan hyvä juttu…ja toiset uskovat, että on se Parviainen ihmejätkä, kun se on ihan tyytyväinen. Todelliset ongelmat voikin haudata, kun saadaan ihmetellä jos jonkinlaisia teorioita. Hauskin huhu jonka kuulin, on sellainen, että kaikki maailman työantajat ovat sopineet yhdessä lamasta ja töitä olisi oikeasti pilvin pimein ja ay-kentälle on solutettu kätyreitä, jotka ruokkivat työnantajan näkemyksiä, että lama olisi ihan todellinen.  

Vaimoa naurattaa kovasti, kun kunnanhallituksen joulukuun kokouksessa oli todettu, ettei Parviaista voi valita väliaikaiseen toimikuntaan agressiivisuuden vuoksi. Vuodessa sitä on muuttunut kovasti pelottavaksi ja varmasti taustalla kummittelee omien asemien menettämisen pelko, niin ay-kentällä, kuin kunnallispolitiikassa.

Monissa tutuissa ja vähemmän tutuissa tämän huomasi sinä samaisena päivänä (ja muutamia viikkoja sen jälkeen), kun sain virallisesti tehtäväksi Arja Alhon EU-vaalikamppanjan valmennustehtävän. Itse valmennusprojekti meni kyllä omalta kohdalta täysin opetteluksi ja oli osaltaan syynä valmennettavan tulokseen. Ei tullut Arjalle EU-pestiä, mutta vuoden lopussa Arja nosti aktiivisuuttaan ja palasi kunnallispolitiikan syövereihin aktiivisemmin ja valittiin Siuntion Demarien puheenjohtajaksi. Samalla Keräsen Pekka hyppäsi puheenjohtajan pallilta varapuheenjohtajaksi, jolta minä hyppäisin takaisin rivijäseneksi…tosin minun päänmenoksi taitaa olla taas uusia suunnitelmia… ja juu en ole tulossa kunnanhallitukseen, joten kokoomuksen riveissä ei tarvitse ahdistua siitä.

Mukavaa vaihtelua on tuonnut vaimon maraton harrastus. 2004 vuoden puolella alkanut muutaman kilometrin lenkkeily on edennyt aika totalitääriseen harjoitteluun ja omakin kunto on kohonnut mukavasti huoltomiehen tehtävissä pyöränpäällä harjoituslenkeillä. Reilut 4200 kilometriä tänä vuonna on vaimo ehtinyt jolkotella. Vuoden kruunasi upeasti voitto Lanzaroten juhlamaratonilta.

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Nauttikaa ystävät ja tulevat ystävät tulevista hienoista hetkistä ja vahvistukaa kaikesta vastoinkäymisistä, jos niitä koette. Rauhallista vuoden vaihdetta ja uskokaa itseenne vuonna 2010.

 

ps. tuo ”meriittilista” tuossa kuvan olla on nyt päivitetty ja tehtäviä tuli karsittua. Luottamusmiehen tehtävä jatkuu vuoden 2010 loppuun asti….näillä näkymillä.

Siuntion talouden tasapainottamisohjelma

Nykymuodin mukaisesti myös Siuntiossa  päätöksenteko ja talouden tasapainottamisohjelman tekeminen ulkoistettiin ainakin osaksi konsulttiyhtiölle.

Mikä Siuntiossa on edessä? Mistä säästetään ja mistä saadaan lisää rahaa?

Audiator-yhtiön talouden tasapainottamisohjelmat muissa kunnissa ovat ensin iskeneet kyläkouluihin, meillä niitä ei ole. Seuraavaksi listalla on koreillut terveyspalvelu, joka sekin on meiltä jo LOSTissa ja säästöt sieltä taitavat olla aika hankalia. Ehkä on mahdollista, että Siuntion kunnanasukkailta rajataan joitain LOST:in palveluita?

Kiinteistöjä myymällä saadaan pieni kerta helpotus, mutta sen jälkeen ei ole mitä myydä. Käytännössä talouden tasapainottamisohjelma tulee pureutumaan opetuksen ja päivähoidon menoihin ja veroprosentin korotus lienee edessä jo syksyllä 2009.

Tulevassa talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan käyttämään sanallista retoriikkaa kuten: ”toimintojen tehostaminen ja uudelleen järjestely”

Mäntsälän kunta on jo kamppailut vastaavan ohjelman kanssa ja siellä säästöjä haettiin mm. uimaopetuksen lakkauttamisesta, koulun johtokunnan lakkautumisesta,sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lakkautamisesta.

Tällä hetkellä myös Nummi-Pusula ja Pälkäne taiteilee audiatorilta tilatun tasapainottamisohjelman kanssa. Tasapainottamisohjelman isänä toimii Audiator-yhtiön Eero Laesterä, joka muuten toimii myös Pälkäneen kunnanvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana (kokoomus). Sikäli hauska sattuma, että Nummi-Pusulassa kunnahallituksen puheenjohtaja toimii myös kokoomus juristi, kuten Siuntiossa.

 

Siuntion kunnan talouden tasapainottamisohjelman helpoin ja halvin ratkaisu olisi kirjoittaa etusivulle kissankorkuisin kirjaimin ” Siuntion kunta tasapainoittaa taloutensa  kuntaliitoksella, joko Kirkkonummen tai Lohjan kanssa viimeistään vuonna 2013″

Joulupöydän kruunaa Parmankinkku

19.12.2009 13.08 | Kristian Parviainen | Yleinen, Politiikka

Italian pääministeri Berlusconi on tunnettu yltiöpäisestä egostaan ja heitoistaan. Jokainen, joka on eri mieltä on uhka, jonka toimia voi kuvailla selkäänpuukkottamisella, maton alta vetämisellä tai likaisella politiikalla. Berlusconi ei koe häntä kohtaan annettua kritiikkiä omanaan, vaan ainoastaan hyökkäyksenä hänen kansaansa kohden. Komea ja mukava mies, joka saa ainoastaan paljon hyvää aikaan ja joka kansanmiehenä taistelee vanhaa pahaa agressiivista valtaa vastaan.

Pääministeri on avoimen politiikan ja tiedottamisen kannalla, kunhan se tapahtuu hänen ehdoillaan omalla pelikentällä, omassa mediassa. Valheellisten viestimien hyökkäykset eivät kuulu Berlusconin maailmaan ja niiden ääntä on vaimennettava.

Hyökkäys Italian pääministeriä kohtaan ylittää uutiskynnyksen kaikkialla ja  se takaa pääministerin marttyyriaseman korostumista.

Kaipaako suomalainen poliittinen kenttä vastaavaa politiikkoa? Toivottavasti ei, sillä pohjoismaalainen demokratia perustuu pitkälti keskustelevaan ja neuvottelevaan politiikkaan.

Näin joulun alla suomalainen poliittinen kenttä tarvitsisi lisää tätä pohjoismaalaista keskustelukulttuuria yli puoluerajojen. Maassa maan tavalla.